Työpäivät

Aloitin 15.maliskuussa töissä. koronavuosi jälkeen. kuinka olen todella iloinen. pääsen töihin tuttu paikka ja henkilökunta. Tähän työ ei ole työsuhdessä. vaan olen työhakija. saan hakea sama aika töissä  kirpparilla ja työhaku.  vähän tekemistä. ei tarvii olla kotona makaa sohvalla.  vaikka kotona  voi tehdä jotain.  vaikka oli välillä stressattava ja mietyttävä aika pitkä vaikea saa työpaikan. silti kyllä tajuan koronatilaanne vaikea.  opettelen  vedä hengitystyä ja auki  rauhoitunut,   'kyllä se tule ja päivä kerralla'' mennä  askele eteen.  joskus tule positiivinen ja negatiivinen välillä. silti yritän olla vaan positiivinen. minä opin en saa kirjotia jatkuvasti negatiivinen , miten vältän? yleensä minä vaan mene pois ja en kirjoitan mitään, silloi rauhoitun.  eteen ja ylöspäin. luotan siihen saan joskus työpaikan ^^  pitää uskoa sitä.  valossa tule, kuka siemenet kasva, parempi suuntaa. Minä olen siis tyytyväinen  tällähetkellä ja otan  vaan  kahvikuppi ja istun sohva, ''olisin'' vaikka  maski kanssa haastava, huomasin  asiakas näki mulla nimikyltti ''viittomakielinen harjoitelija'' mutta ennen sitä yritti puhua mulle, kun en kuule. ei ollut tulkki paikalla.  hän alkoi kirjoita mulle lappua.  maski käytön  haastava. tämä mennä päivä kerralla. yritän   paremmalta  palvelen niiden. toivottavasti  tilaanne pian ohi.

 En enää mietiä tyhmä  menneittä 2020. 😷👎   katson nyt uusi  vuodelle 2021. näkisin monia ihmisiä tänän vuonna. voi halata. 💗❤️♡♡♡  Minä en mitä odotan vuodelle. eniten   ihmisiä. pääsisin ystävä kanssa  kivaa reissua tai olla vaan kotona.  minä en tiedä,.  :)  kun olen töissö luultavasti kesä jälkeen vielä.  eniten tuttuja, ystävä, kavereita. en kunnolla viettänyt koronavuosi ajalla,  aika vähäsen. viime kesällä  ehdin muutmia ystävä.  

 

Mitä teen töissä?
 työskelen kirpputorilla. Teen  neljä tuntia ja kolme päivä.  enenmmä teen  asiakaspalvelutyöstä. järjestelen pöytiä. välillä oli kassatyö.  hinnotelen. Minä teen  enenmmä järjestele  pöytiä.  vien roska pois, riittävä työ teen :D :P todella vaihtelevasti työtehtävä. asiakaita palvelen. nyt en keksi mitä mielee tule mitä kaiken tehnyt. :P kerkesin nyt 5 viikkoa.  aina  joka viikko tule uusia  ja tuttuja tehtävä. ^_^

Mitä se on identitetti? minäpäs sen nyt kerron näin se tarina menee.

 

Mitä tarkoita on identiteetti?

Mitä identiteetti on.  laitan linkki tähän  voit  lukea lisään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Identiteetti_(yhteiskuntatieteet) (minäkuva) voi olla joku mihin kuulu kielivähemmistö, mihin kuulu joukko. koska idetiteetti ei koska valmis. ihminen saatta huoma  tuntuu  ei mihinkää kuulu syy selvitele minäkuva itsetutkaista. voi olla ikä, kieli, mihin vähemmistö  kuulut, esimerkkiä lapsuuden, murtoikäinen, teini, nuori aikuiset, keski-ikä, vanhuus, vaihtuu vuosia. ei koskaa valmis.

 

 

 

 

Kerron omani kokemustani

elänyt aina perheenä kuulevia ympärillä sekä sukulaisia ovat myös kuulevia. minä ainoa kuuro (huonokuuloinen).  minulla oli hyvä lapsuuden. käytin aina  kahta kieltä suomi puhumana ja  viittomana. aloitin  eskarilla siellä koulussa 1997-2003.hyvinkää koulussa käytetty viittomana ja puhumana, koska  luokkassa  oli ''sekaluokka''.  Minä muutin 2003 syksy. helsingin  kuulovammainen syksyllä. eli missä on paljo viittomakieliset sitte jäin sinne  ysillä luokka asti. peruskoulu päätös 2009 kevän.

siirsin työelämä/ammattiinkoulutus/aikuiset ikä vaiheen.

Aloitin 2009 syksyllä valmettava koulutusta. Käytin itsenäistä vastuullinen  tilausta viittomakielitulkki, koska oli kuuleva ammattiopisto. muistin otettii huomioida  hyviin  asenne suhtaudu hyviin.  mutta silloin muistan  mulle  jotenki sanotii mikä kielin haluun. en ollut varma.  olin epävarma. muistin mitä sanoin viittomakieli. ei ollut 100%  varma.

Työttömyys kausi 2011-2014.

 minä kirjoitelen mielellä positiivinen.  työttömyys aikakausi ollut pitkää. töitä etsitty monia  työpaikan, ammattikoulua, tavannut  työvalmettaja kuuleva, kotona  ollut  aika pitkää. En osannut vaan selittäisi miksi. en tavannut ketää viittomakieliset, vaikka tapaasin  2-4 kerta vuodessa.  minulla ei olt mitää tietoja viittomakieliset ei ollut. enkä tiennyt kuka olin. Minusta   rankkaa vuosi ylä-alamäki vaihtelee  kivaa ja huono vuosi.

UUSI ELÄMÄ VAIHEEN 2015.

muistin te-toimisto oli löytnyt  kuurojen kansaopistoa, kerran kielsin, se virkkalija pakotti mut mennä. minä otin jälkeen myöhemmin sinne ohjaajalle, soitti mulle. sovitti joulukuussa 2014.  joulukuussa puoli välissä. näin hänen me esitti toisiaanne, muistin olin tosi arka, ohjaaja leveäsi hymy ja reipasti. Aloitin siellä 2015 täydennyskoulutus tammikuuta, alkoi näin menee tarina. Muistin miten kovasti olin ajatellua ja  miten ja kuka olin, piirsin ja väritin ylimmänä kuvassa. kerran kuuro nainen selitti mulle kannatta itsetutkaista ja muista viittomakieli elämä. minä tajusin  sitte mitä tarkoitti viittomakieli. Minulla ollut elämäkriisit. En tiennyt kuka olin ja mihin joukko. Muistan vielä tämä, kerran meillä oli viittomakieli tunti, opettaja jakoi meille  laput kuvia, meille piti keksi viittomakielinen ilmaisuus tarina. se alkoi kuin salamaisku minä näin kättä alkoi innostua heti. Ihan kuin  mulla olisi peitetty  silmi huivi näkymätön. 

 muutama päivä  myöhemmin menin uskallasin kertoa kuuro opettajalle, kerroin sille miltä tuntui.  opettaja vastasi  ymmärttä hyviin ja kertoi on muuall kuuroja  samoja kokemusta. hän  ehdotti  minun mukaan siihen erästä identiteetti tarinasta joka ollut elämäkriisi ja jakaa kokemusta, lähes samalilla minulla kokemusta. Muistin  minä jännitynyt ja alkoi katsoa hänen kertomana. Hänen on niin hyvää  krtomana tarina,  tajusin itse  tutkin miksi on niin myöhään ikäinen. ymmärräsin  se ikäinen ei ole ikinä myöhässä.

 2016-- 2021

 Tiesin kuka olin, mihin joukko kuulun. mennä askelee  kerralla mihin polkuu vie. Minä hyväksyn kun olen sellainen. Viittomakielinen on rikkaus. en voi ilma elää kieltä. Minä en luovuta. jos kuuleva niin näin ajatele minun kääntä päätä väärä suunta. ei pidä paikka. Minä' tiedän minne olen  oikeassa suunta, missä on viittomakielinen palvelu ja  viittomakieliset yhtewisön. Muistin  osaallistuin kultuuripäivänä mikkelissa 2016, iso juttu mulle,  hemmetti meinas tulla  pisara  silmäkulma isolla  ylisöllä, esitin sooloesitys runoilla. jälkeen  hyvällä fiiliksellä. osaallistuin monissa viittomakielinen tapahtuma. opin itsetuntoa ja itsevamuus luotan itseä. ystävyys säilyy pitkää, jotka  tukenut ja auttoi pääse eteenpäin. 

 laita sydän ja pää paikoille, katso ylöspäin ja eteen. älä luovuta.

 katso valoissa. pysyy vahvoilla ja hymyillä, niin ei särjen  sydän!
100 metri päässä silmit edessään  aurinko nousee kirkaimmin silmissä edellssää  

oleva valkoinen  talo... kun astuin sisälle  oven sisään kuin tuule mua  tännepäin kyyneli pois! 

 

aloitin muutama työkokeillussa   eri paikkassa ja opiskeluissa alkanut  vähemmän viittomakielnen tapahtumia, vaikka käynyt välillä. kun, minä valmistuin merkonomilla 2020 kevän. silti koronapandelmia tilaanne  vaihtelee.. toivotavasti näökisin   viittomakieliset  yhteisön PIAN!  se ei tarkoita sitä  olen lopettamassa. Minä odotan  kovasti nähdää livellä fyysinen. vaikka on yhteydetty  videopuhelua ja viestellyt.

 

 Minä haluan kiitä  jaksoitte lukea,  jakaaminen  identiteetti. tarina ei loppuu tähän. <3 kuulisin teidän  kokemusta ja  jakaaminen. pitää muista se ei ole hävettävä asiaa.

T.Heidi <3

kerron omia kokemusta. mitä tarkoita moka? onkohan se hyvää asia?

 Tämä ei ole aiemmin kirjoitettu aiheesta. Haluaisin jakaa kokemusta mitä sanal  oikeesti siis tarkoitti moka ja epäonnistuminen.  Minä käsitäkeni aluksi huono asia. Minä yleensä jännitä kun uusia työtyehtävä tai koulussa opetella työvälineestä. esimerkkiä kahvi keittämine ei ole mikä kamala vaikea, silti niitä erilaisia  keittimen  merkit. niitä opetella ensimmäinen kerta opin. Huomasin  joskus muutaama vuotta sitte. koska se ei ole  huono asiaa, ei tarvitsee hävetää. olemaa rohkeasta kokeilla jos lasi tippuu meni rikki aina selvittä. sitte seuraava aske se korjaantua. muistan se ei ole mailmaaloppu ei kaatu siihen. esimerkkiä tanssi tai näyttelijäksi sinä kaadut,  nouset takaisin tee uuhdestaan.  Moka  on hyvä asia. ''ei kannatta sanoa en osaa tai en pysty'' 

Minä mietin  minun ammatti merkonomina ja taidsta ei katsotaa miten minä osaan tai kuinka kehitynyt. vaikka minä osaan ja vastuullinen työpaikassa. koska  ikäinen ei katsoa  numeroa ja eikä todistut  numeroista. vaan motivoitunut ja asenne. sama  idea  oppiminen  uusia kieltä vaadita  aika oppia kestä. ei moni ehkä  nopeasti oppia  ''kiinalaista, venäjä tai Espanjaa'' ei haitta,  pääset perillä huippulla vuorelle. vaikka jännittää, saa vähän jännittä.

Jos unelmat, se syystä ottaa kiinni, tutkit tietopaketit, taidot. Mokat ei ole  huono asia. pääset  huiput vuoret asti. hävetä ei tarvitse. jos alkaa hätäillä menee virhettä. ota rauhallisemman ja hengitä rauhallinen,  mieti mikä menee mielessä. seuraava aske ei toistua.. varmasti kaikki jotain mokanut tai epäonnistua.  

 Mun kokemusta:  

Minä osaan piirrän, videoeditohin. Minä enenmmä ilmaisuus luova ja valokuvausta. ei sille  sanoa minä huippu vuori asti en, koska vaadita kamerooihin käytön oikein tavalla. Minä krirjoitan  hyviin  harvoin  teksteihin runo.  Olen enenmmä sosiaallinen  ihmisten kanssa. Minä valmistuinut ammatti merkonomilla, ammatti en ihan kaikki huippua valmis. tässä aika oppia lisään uusia. vaikka minä olen  enenmmä asiakastyössä ja myynnintyö enenmmän.

Ammati ei tartee ihan heti valmis  huipulle vuorelle. 

Kiitos, kun luette blogikirjoitus. <3